Sain viimeisen tentinkin läpi. Itse asiassa kirkkaasti, sillä sain siitä 3/5!! Kyseessä oli työoikeuden jatkokurssi, johon tein 18 sivun kirjoitelman, jonka piti olla kuten kandin tutkielma. Nyt on kasassa 46 opintopistettä. Sain yliopistolta sähköpostia, että siellä jaetaan haalarimerkkejä niille, jotka suorittavat yli 55 opintopistettä lukuvuodessa. Ja minulla siis puolessa vuodessa kasassa 46... Onkohan minulla ollut vähän tiukka tahti?
Ensi lukukauden kurssisuunnitelmat on julkaistu, joten olen päässyt vähän suunnittelemaan ensi vuoden ohjelmaani. Jos saan kaikki tentit kerrasta läpi, käyn tenttimässä suunnilleen kerran kuussa ja saan silti kaikki opinnot suoritettua ensi vuoden aikana. Ainoastaan kandin kirjoitelma ja gradu puuttuvat.
Tänä viikonloppuna aloin lukea jo ensimmäiseen tenttiin, johon ei olekaan enää aikaa kuin viisi viikkoa. Tästä on nyt pakko päästä läpi! Kirottu Perhe- ja perintöoikeus!
sunnuntai 17. heinäkuuta 2016
torstai 14. heinäkuuta 2016
Henkistä kasvua
Luin lomalukemisenani Maarit Tiililän Innosta onnistumaan - yhdessä! sekä Tony Dunderfeltin Kuuntele ja tule kuulluksi -kirjat kehittääkseni sisäistä yrittäjääni ja kasvaakseni henkisesti. Tjs.
Kun itse on kateellinen eli tavalla tai toisella tyytymätön itseensä tai olotilaansa, on vaikea olla iloinen toisen puolesta tai yhtyä hänen innostukseensa. (s. 39)
Uudet asiat ja mahdollisuudet saattavat herättää myös pelkoa. Pelot ja huolet on syytä kohdata ensin, sillä ne ovat usein esteenä innostumiselle. Pelko kaventaa ajattelua ja suuntaa sitä pelon kohteesta pois. (s. 40)
Kun ihmiset saavat itse osallistua arkisten haasteiden ratkaisemiseen, he paitsi löytävät niihin paremmat ratkaisut kuin johtajat, he myös sitoutuvat niiden toteuttamiseen paremmin. (s. 46) (Tähän yritysesimerkki)
Tutkimusrekti oman toiminnan heijastusvaikutuksiin:
1. Pydähdy. Tutustu omiin arvoihisi, ihmiskäsitykseesi ja muihin toimintaasi ohjaaviin periaatteisiin.
2. Kokeile. Lähde liikkeelle pienistä kokeiluista. Minkä pienen toistuvan, kenties rutiiniksi kivettyneen asian muuttaminen saa aikaan merkittäviä vaikutuksia? Tee suunnitelma ja toteuta se.
3. Tutki. Mene tilanteisiin tietoisena. Havainnoi käyttäytymistäsi ja sen vaikutusta muihin. Pohdi kokemuksiasi. Kirjaa ajatuksiasi, tunteitasi, kokemuksiasi muistiin.
4. Ihmettele. Jaa kokemuksiasi vertaistesi kanssa ja ihmetelkää yhdessä ääneen.
5. Kokeile uudelleen. Mikäli kokeilu ei tuottanut toivottua tulosta, kokeile uudelleen eri tavalla. Tai jos tulosta syntyi, mikä voisi olla seuraava kokeilusi? (s. 49)
Kun usko omaan tekemiseen häviää, häviää intohimo ja se välittyy ja nkyy muulle organisaatiolle. (s. 50)
Innostusta herättää merkityksellinen työ, johon itse voi vaikuttaa ja jossa saa asioita aikaiseksi ja jossa oma osaaminen kehittyy yhdessä muiden kanssa. (s. 51)
Hyvä tavoite on sellainen, johon yksilö voi yksin tai osana tiimiä aidosti vaikuttaa ja sitoutua, eikä vain suostua jonkun toisen määräyksestä. Hyvä tavoite on selkeä, se auttaa keskittymään oleelliseen ja tekemään oikean suuntaiset valinnat erilaisissa arjen tilanteissa. Hyvä tavoite ohjaa toimintaa kohti yhteistä päämäärää. Hyvä tavoite on myös ymmärrettävä eli jokainen ymmärtää tavoitteen ja sen vaatimat toimenpiteet samalla tavalla. (s. 54)
Innostuksen ylläpitämiseksi on tärkeää tehdä näkyväksi työn tulokset, mitä on saatu aikaan. Tylsäkin työ on ok, jos ymmärtää, miksi sitä pitää tehdä. (s. 56)
On tärkeää päästä kertomaan omista hankkeista ja omista onnistumisista. Silloin myös uskallus kertoa avoimesti epäonnistumisista kasvaa ja antaa tilaisuuden oppia yhdessä. Jokaiselle tärkeää löytää paras mahdollinen pelipaikka, eli se missä pystyy hyödyntämään vahvuuksiaan. (s. 59)
Vahvuuksien hyödyntäminen (s. 59)
- Kun tunnet johdettavasi, tiedät miten johtaa heitä.
- Hae jokaisesta hyvät puolet ja laita porukka tukemaan toisiaan ja tarvittaessa tekemään töitä vaikka pareittain.
- Huomaa onnistumiset päivittäin, yllätä positiivisella palautteella.
- Kehu myös selän takana.
- Anna mahdollisuuksia oppia uutta, mahdollista edistyminen, kehittyminen ja eteenpäin meneminen.
- Anna jokaiselle mahdollisuuksia toteuttaa itseään, tehdä hyvää jälkeä.
- Ole kiinnostunut.
Innostamisen mahdollistaminen (s.66):
- Opettele tuntemaan johdettavasi.
- Opettele ymmärtämään erilaisia persoonia.
- Kommunikoi, keskustele, kuuntele.
- Anna ja ota vastaan palautetta.
- Pidä lupauksesi.
- Rakenna luottamusta - joka päivä.
Oleellista on ottaa jokaisen tunne tosissaan. Sitä on niiden kuunteleminen arvostavasti ilman vähättelyä. On hyvä yhdessä nostaa huolen aiheet esille, ja keskustella avoimesti. On tärkeää sopia konkreettisista toimenpiteistä huolenaiheiden poistamiseksi, tai huolenaiheet viedään eteenpäin tahoille, jotka niihin voivat vaikuttaa. Jos se ei ole mahdollista, on parempi vain yhdessä päättää sietää tilannetta ja oppia hyväksymään asiat, joihin ei oikeasti voida vaikuttaa. (s. 78)
Innostus syntyy merkityksellisestä työstä, mahdollisuudesta vaikuttaa ja yhteenkuuluvuuden tunteesta. Innostavan kulttuurin rakentaminen alkaa lisäämällä henkilöstön ja johdon vuorovaikutusta. Innostavan kulttuurin voima on siinä, että se mahdollistaa niin yksilöiden kuin koko organisaation voimavarojen esille nostamisen ja tulevaisuuden rakentamisen niin olemassa olevien vahvuuksien kuin uusien ideoiden varaan. (s. 117-118)
Innostukselle otollinen maaperä on toimiva arki, sujuvat työprosessit, kannustava ilmapiiri ja turvallinen työyhteisö.
Lyhennelmä ja muistiinpanot tulevaisuutta varten ensin Tiililän kirjasta:
Erilaiset muutokset organisaatioissa herättävät paitsi huolta, myös uteliaisuutta. Huolet on tärkeää kohdata ja kuulla, mutta yhtä tärkeää on rakentaa uteliaisuutta, tiedon nälkää, halua edetä kohti muutoksia, uusia tuulia. Kun uteliaisuutta ja sen herättämää innostusta ruokitaan tiedolla, lisääntyy ihmisten ymmärrys ja myös tunne muutoksen hallittavuudesta. (s. 37)Kun itse on kateellinen eli tavalla tai toisella tyytymätön itseensä tai olotilaansa, on vaikea olla iloinen toisen puolesta tai yhtyä hänen innostukseensa. (s. 39)
Uudet asiat ja mahdollisuudet saattavat herättää myös pelkoa. Pelot ja huolet on syytä kohdata ensin, sillä ne ovat usein esteenä innostumiselle. Pelko kaventaa ajattelua ja suuntaa sitä pelon kohteesta pois. (s. 40)
Kun ihmiset saavat itse osallistua arkisten haasteiden ratkaisemiseen, he paitsi löytävät niihin paremmat ratkaisut kuin johtajat, he myös sitoutuvat niiden toteuttamiseen paremmin. (s. 46) (Tähän yritysesimerkki)
Tutkimusrekti oman toiminnan heijastusvaikutuksiin:
1. Pydähdy. Tutustu omiin arvoihisi, ihmiskäsitykseesi ja muihin toimintaasi ohjaaviin periaatteisiin.
2. Kokeile. Lähde liikkeelle pienistä kokeiluista. Minkä pienen toistuvan, kenties rutiiniksi kivettyneen asian muuttaminen saa aikaan merkittäviä vaikutuksia? Tee suunnitelma ja toteuta se.
3. Tutki. Mene tilanteisiin tietoisena. Havainnoi käyttäytymistäsi ja sen vaikutusta muihin. Pohdi kokemuksiasi. Kirjaa ajatuksiasi, tunteitasi, kokemuksiasi muistiin.
4. Ihmettele. Jaa kokemuksiasi vertaistesi kanssa ja ihmetelkää yhdessä ääneen.
5. Kokeile uudelleen. Mikäli kokeilu ei tuottanut toivottua tulosta, kokeile uudelleen eri tavalla. Tai jos tulosta syntyi, mikä voisi olla seuraava kokeilusi? (s. 49)
Kun usko omaan tekemiseen häviää, häviää intohimo ja se välittyy ja nkyy muulle organisaatiolle. (s. 50)
Innostusta herättää merkityksellinen työ, johon itse voi vaikuttaa ja jossa saa asioita aikaiseksi ja jossa oma osaaminen kehittyy yhdessä muiden kanssa. (s. 51)
Hyvä tavoite on sellainen, johon yksilö voi yksin tai osana tiimiä aidosti vaikuttaa ja sitoutua, eikä vain suostua jonkun toisen määräyksestä. Hyvä tavoite on selkeä, se auttaa keskittymään oleelliseen ja tekemään oikean suuntaiset valinnat erilaisissa arjen tilanteissa. Hyvä tavoite ohjaa toimintaa kohti yhteistä päämäärää. Hyvä tavoite on myös ymmärrettävä eli jokainen ymmärtää tavoitteen ja sen vaatimat toimenpiteet samalla tavalla. (s. 54)
Innostuksen ylläpitämiseksi on tärkeää tehdä näkyväksi työn tulokset, mitä on saatu aikaan. Tylsäkin työ on ok, jos ymmärtää, miksi sitä pitää tehdä. (s. 56)
On tärkeää päästä kertomaan omista hankkeista ja omista onnistumisista. Silloin myös uskallus kertoa avoimesti epäonnistumisista kasvaa ja antaa tilaisuuden oppia yhdessä. Jokaiselle tärkeää löytää paras mahdollinen pelipaikka, eli se missä pystyy hyödyntämään vahvuuksiaan. (s. 59)
Vahvuuksien hyödyntäminen (s. 59)
- Kun tunnet johdettavasi, tiedät miten johtaa heitä.
- Hae jokaisesta hyvät puolet ja laita porukka tukemaan toisiaan ja tarvittaessa tekemään töitä vaikka pareittain.
- Huomaa onnistumiset päivittäin, yllätä positiivisella palautteella.
- Kehu myös selän takana.
- Anna mahdollisuuksia oppia uutta, mahdollista edistyminen, kehittyminen ja eteenpäin meneminen.
- Anna jokaiselle mahdollisuuksia toteuttaa itseään, tehdä hyvää jälkeä.
- Ole kiinnostunut.
Innostamisen mahdollistaminen (s.66):
- Opettele tuntemaan johdettavasi.
- Opettele ymmärtämään erilaisia persoonia.
- Kommunikoi, keskustele, kuuntele.
- Anna ja ota vastaan palautetta.
- Pidä lupauksesi.
- Rakenna luottamusta - joka päivä.
Oleellista on ottaa jokaisen tunne tosissaan. Sitä on niiden kuunteleminen arvostavasti ilman vähättelyä. On hyvä yhdessä nostaa huolen aiheet esille, ja keskustella avoimesti. On tärkeää sopia konkreettisista toimenpiteistä huolenaiheiden poistamiseksi, tai huolenaiheet viedään eteenpäin tahoille, jotka niihin voivat vaikuttaa. Jos se ei ole mahdollista, on parempi vain yhdessä päättää sietää tilannetta ja oppia hyväksymään asiat, joihin ei oikeasti voida vaikuttaa. (s. 78)
Innostus syntyy merkityksellisestä työstä, mahdollisuudesta vaikuttaa ja yhteenkuuluvuuden tunteesta. Innostavan kulttuurin rakentaminen alkaa lisäämällä henkilöstön ja johdon vuorovaikutusta. Innostavan kulttuurin voima on siinä, että se mahdollistaa niin yksilöiden kuin koko organisaation voimavarojen esille nostamisen ja tulevaisuuden rakentamisen niin olemassa olevien vahvuuksien kuin uusien ideoiden varaan. (s. 117-118)
Innostukselle otollinen maaperä on toimiva arki, sujuvat työprosessit, kannustava ilmapiiri ja turvallinen työyhteisö.
Dunderfeltin teoksen muistiinpanot:
On tahdottava olla läsnä ja osattava tulkita vuorovaikutustilanne mahdollisimman rakentavalla tavalla. (s.10) Hyvä johtaja on hyvä kuuntelija. (s. 11)
Kuuntelemisen hyödyt (s. 31):
1. Kuunteleminen luo kunnioitusta ihmisten välille, avoimuutta vuorovaikutukseen ja luottamusta siihen, että yhdessä oleminen kannattaa.
2. Ilmapiiri lämpenee ja tulee tunne, että olemme todella kohdanneet tämän tapaamisen aikana.
3. Ymmärrämme paremmin, mitä toinen oikeastaan sanoo ja tarkoittaa.
4. Kuuntelija itsekin rauhoittuu, kun hän asettuu kuuntelemisen tilaan.
5. Minulle suodaan sama kuulluksi tulemisen lahja, minkä olen antanut toiselle.
6. Toinen aistii ymmärtämisen tahtoni ja alkaa ehkä ajatella toimintansa muuttamista.
7. Ongelmien ratkaiseminen helpottuu, kun valitsee hyvä ilmapiiri. Uusia ratkaisuja pulpahtaa mieleen molemminpuolisen kuuntelemisen jälkeen.
8. Opimme kohtaamaan negatiivisuutta ja tunnerikkaita tilanteita pelkäämättä, kun olemme läsnä, emmekä itse hyökkää tai vetäydy.
9. Kohtaamme ydinminuuksien tasolla, emme vain arkirooleissa.
10. On terapeuttista, jopa parantavaa, tulla kohdatuksi ja kuulluksi.
Tunteiden kokeminen - kuulemmeko ja ymmärrämmekö puhujan henkilökohtaisen kokemuksen?
Intentio - Mitä puhuja pohjimmiltaan ajaa takaa, mikä on hänen tarpeensa ja toiveensa? (s.36)
Pelkkä kuunteleva läsnäolo ja sanojen passiivinen vastaanotto ei riitä. On myös osattava tulkita edes melkein oikein, mitä toinen tarkoittaa sanoillaan. Lisäksi täytyy tiedostaa, miten paljon lisää omia tulkintoja omasta elämästään puhujan sanoihin. Paras ja helpoin tapa selvittää, mitä puhuja tarkoittaa lauseillaan, on kysyä tarkennuksia ja esimerkkejä. (s.38)
Kuulijan on osattava vastaanottaa ja hyväksyä toisen tunnetila, vaikka se ei vastaa millään tavalla hänen omaa kokemustaan, myös silloin, kun tunne on kuulijan mielestä "väärä" tai tilanteeseen sopimaton. (s.40)
Kaikilla on kolme yhteistä psykologista tarvetta (s.44.):
1. Turvallisuuden tarve
2. Arvostuksen ja hyväksytyksi tulemisen tarve
3. Itsenäisyyden ja erillisyyden tunne
"Sisäinen viisaus ei ole vain korkealentoista filosofiaa, tuonpuoleiseen viittaavaa uskonnollista puhetta tai runollista höpöhöpöä. Se on jokaisessa ihmisessä oleva valtavan luova kyky löytää ratkaisuja käytännön elämässä ilmeneviin ongelmiin ja haasteisiin." (s. 47)
Vastaanottavat asenteet (s.58-59)
- Läsnäolo
- Hyväksyminen
- Kiinnostus
Aktiiviset asenteet (s.59-60)
- Rakentava tulkinta
- Tarkentavat kysymykset
- Keskustelun ohjaaminen
"Kuunteleminen tekee sinusta fiksumman!" (s.73)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)