Tämä kevät on mennyt todellakin rimaa hipoen ja olen ollut välillä todella väsynyt. En meinaa nytkään saada lukuintoa päälle, että jaksaisin vielä tämän yhden tentin käydä suorittamassa. Ajattelen vain sitä koiranpentua, jonka olen itselleni luvannut, kun saan tutkinnon suoritettua. Joku motivaation lähde aikuisopiskelijalla on pakko olla, kun ei ole muuten pakko opiskella.
Rimaa hipoen sain riitaprosessin ja sovittelun tentin läpi. Se, jossa sai kirjoittaa käsi poikki 2,5 tuntia. Onneksi sentään meni läpi, ettei tarvitse vielä uudestaan mennä itseään sinne kiduttamaan!
Markkinointi- ja kuluttajansuojaoikeuden tentissä toukokuussa olin ensin, etten ymmärrä yhtään, mitä kysymyksissä ajetaan takaa. Olin huonosti kyllä valmistautunutkin, pakko myöntää. Kun aikani kysymyksiä pyörittelin ja luonnostelin vastauksia suttupaperille, aloin pikkuhiljaa ymmärtää, mitä niissä ajetaan takaa. Kirjoitin kaiken mitä mieleeni aiheista sain. Sain sitten arvosanaksi 2:n, että saan olla tyytyväinen, kun oli niin tuskainen olo. Ja kyllä olenkin, kun ei tarvitse uusimaan mennä!
Vielä kevään viimeinen rutistus on Luotto- ja vakuusoikeuden tentti.
Sain jatkoa töissäkin, vuoden 2018 loppuun asti. Sen jälkeen katsotaan uudestaan, tarvitaanko sihteereitä enää ollenkaan sen jälkeen.
keskiviikko 31. toukokuuta 2017
Kandin työn kimppuun
Olin jo talvella yhteydessä siviilioikeuden opettajaan ja tiedustelin alustavasti kandin tutkielman teosta. Sain jo silloin opettajalta hyvin tukea ja apua aiheen valintaan. Tämän jälkeen juttelin vielä työkaverini kanssa aiheesta, hän kun on kirjoittanut edunvalvonnasta kirjankin. Häneltä sain paljon lisävinkkejä, mistä lähteä alkuun ja mistä saan hyvää taustatietoa aiheesta.
Asia jäi tämän jälkeen muhimaan takaraivoon, sillä mennyt kevät on ollut todella kiireinen ja rankka työn ohella opiskellessani ja tenttiessäni kuitenkin aika tiiviiseen tahtiin. Lisäksi on ollut lisähaasteita töissä ja vapaa-ajan harrastuksissa, jotka ovat meinanneet viedä kaiken energian. Onneksi nyt tuntuu, että on alkanut helpottaa.
Eilen oli kandiseminaarin aloitustapaaminen, jossa juttelimme käytännön toteutuksesta. Tarkoituksena on, että juhannusviikolla seuraavassa tapaamisessa olisi jo suunnitelma valmiina ja elokuun lopussa olisi koko työ valmis. Katsotaan, onko liian tiukka aikataulu, kun olen kuitenkin koko kesän töissä. Lisäksi olisi vielä viikko ennen juhannusta tarkoitus mennä tenttiin, joka vie aikaa suunnitelman tekemiseltä.
Tänään jatkoin keskustelemista työkavereideni kanssa. Ajattelin rajata aihetta niin, että selvitän, milloin lapselle määrätään edunvalvoja. Tuomarityökaverini sanoi, että kannattaa rajata edelleen: kannattaa ottaa aiheeksi joko tapaukset, joissa esim. ei ole holhoojaa tai ne, kun vanhempien ja lapsen edut ovat ristiriidassa, eli vaikkapa kuolinpesässä. Kovasti tuo jälkimmäinen vaihtoehto kiehtoo. "Edunvalvojan määrääminen lapselle, kun lapsen ja vanhemman edut ovat ristiriidassa." Tutkimuskysymyksenä: ??? Pitää vielä miettiä ja tutkia.
Kysymyksen rajaaminen ja muotoileminen tulee olemaan kaikista vaikeinta koko työssä. Tutkimisesta, tiedon etsimisestä ja kirjoittamisesta tykkään ja ne sujuvat varmasti, mutta pääsenkö edes alkuun, kun en osaa rajata koko tutkimuskysymystä.
Pystyn tulevan tentin takia keskittymään tähän aiheeseen kunnolla vasta parin viikon päästä, eli edellisenä viikonloppuna kun se pitää esitellä yliopistolla. No, suunnitelma kai voi olla vielä aika keskeneräinenkin... En kyllä yhtään tykkää tällaisesta viimetippaan jättämisestä.
Tulen pitämään päiväkirjaa työn edistymisestä tässä blogissa, jotta saan samalla kirjattua ylös ajatuksiani tulevaa itsearviointia varten.
Asia jäi tämän jälkeen muhimaan takaraivoon, sillä mennyt kevät on ollut todella kiireinen ja rankka työn ohella opiskellessani ja tenttiessäni kuitenkin aika tiiviiseen tahtiin. Lisäksi on ollut lisähaasteita töissä ja vapaa-ajan harrastuksissa, jotka ovat meinanneet viedä kaiken energian. Onneksi nyt tuntuu, että on alkanut helpottaa.
Eilen oli kandiseminaarin aloitustapaaminen, jossa juttelimme käytännön toteutuksesta. Tarkoituksena on, että juhannusviikolla seuraavassa tapaamisessa olisi jo suunnitelma valmiina ja elokuun lopussa olisi koko työ valmis. Katsotaan, onko liian tiukka aikataulu, kun olen kuitenkin koko kesän töissä. Lisäksi olisi vielä viikko ennen juhannusta tarkoitus mennä tenttiin, joka vie aikaa suunnitelman tekemiseltä.
Tänään jatkoin keskustelemista työkavereideni kanssa. Ajattelin rajata aihetta niin, että selvitän, milloin lapselle määrätään edunvalvoja. Tuomarityökaverini sanoi, että kannattaa rajata edelleen: kannattaa ottaa aiheeksi joko tapaukset, joissa esim. ei ole holhoojaa tai ne, kun vanhempien ja lapsen edut ovat ristiriidassa, eli vaikkapa kuolinpesässä. Kovasti tuo jälkimmäinen vaihtoehto kiehtoo. "Edunvalvojan määrääminen lapselle, kun lapsen ja vanhemman edut ovat ristiriidassa." Tutkimuskysymyksenä: ??? Pitää vielä miettiä ja tutkia.
Kysymyksen rajaaminen ja muotoileminen tulee olemaan kaikista vaikeinta koko työssä. Tutkimisesta, tiedon etsimisestä ja kirjoittamisesta tykkään ja ne sujuvat varmasti, mutta pääsenkö edes alkuun, kun en osaa rajata koko tutkimuskysymystä.
Pystyn tulevan tentin takia keskittymään tähän aiheeseen kunnolla vasta parin viikon päästä, eli edellisenä viikonloppuna kun se pitää esitellä yliopistolla. No, suunnitelma kai voi olla vielä aika keskeneräinenkin... En kyllä yhtään tykkää tällaisesta viimetippaan jättämisestä.
Tulen pitämään päiväkirjaa työn edistymisestä tässä blogissa, jotta saan samalla kirjattua ylös ajatuksiani tulevaa itsearviointia varten.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)