maanantai 13. helmikuuta 2012

Tutustumassa käräjäoikeuden istuntoon

Sain kuulla parilta koulukaveriltani, että julkisesti käsiteltäviin käräjäoikeuden istuntoihin saa mennä kuuntelemaan. Pitää vain mennä ennen klo 9:ää aamulla kysymään vahtimestarilta, mitä on tänään käsittelyssä. Niin päätin tänä aamuna tehdä.

Olin paikalla ennen yhdeksää. Käräjäoikeuden ovella on turvatarkastus, jossa piti laittaa kaikki omaisuus läpivalaisuun ja irrottaa jopa vyö. Jo se oli vähän jännittävää. Selitin vahtimestarille tilanteen ja hän kertoi, että yhdeksältä on alkamassa kuolemantuottamus-tapaus, joka on parempi oppimisen kannalta kuin pitkään jatkunut ja jatkuva Korpilahden surman selvittely.

Menin siis odottelemaan 1-salin eteen. Opin, että pitää odottaa kärsivällisesti, kunnes saliin kuulutetaan. Huomasin väen hämmästelevän, kuka oikein olen, mutta istunto oli julkinen, joten en joutunut selittämään paikallaoloani kenellekään.

Syyttäjä syytti miestä (ryyppy)kaverinsa (joskin kyseessä oli nappi- ja huumehommat) heitteillejätöstä ja kuolemantuottamuksesta. Kuollut oli tullut viettämään aikaa syytetyn luo ja illan aikana vainaja oli napsinut erilaisia lääkkeitä niin paljon, että oli saanut yöllä myrkytyksen ja kuollut.

Selvisi, että pojalla oli ollut erilaisia mielenterveysongelmia, koska oli saanut niin paljon reseptilääkkeitä lääkäriltäkin. Lisäksi hänellä oli ongelmia kotona. Vanhemmat olivat yrittäneet hillitä poikansa käyttöä, mutta olivat vain saaneet hänet pakenemaan luotaan ja tuskastumaan lisää. Syytetyn luona hän oli saanut rauhassa käyttää aineita ja oli jopa saanut tältä toistuvasti lisää aineita.

Todisteluvaiheessa selviteltiin pitkään mm. sitä, miten kuollut mies oli maannut tyynyjen päällä illalla nukkumaan mentäessä. Mielestäni ei selvinnyt, miten sekaisin kuollut henkilö oli todellisuudessa illalla ollut, koska selvittelyssä käytiin läpi vain syytetyn ja tämän silloisen avovaimon muistikuvia tapahtumista. Toisekseen syyttäjän pelokkaan todistajan, joka oli kuolleen hyvä ystävä, merkitys todistelussa jäi minulle hieman avoimeksi. Todistaja selvästi todisti arasti ja sanojaan epäröiden ja pyörsi aiemmin esitutkimuksessa sanomansa, vaikkei syytetty ollutkaan samaan aikaan istuntosalissa. Kyllähän tuollainen tilanne saa varmasti pelokkaan henkilön epäröimään.

Lounastauko alkoi yhdeltä ja istunto jatkui kahdelta loppulausumilla ja päätösten antamisella. Jouduin kuitenkin tässä välissä lähtemään. Tämän tapauksen päätös täytyy kyllä etsiä netistä, jotta tiedän, mihin päätökseen tuomari ja kolme lautamiestä ovat päässeet.

Istunto eteni seuraavasti:
1. Avaus
2. Syyttäjä kertoo syytteen.
3. Asianomistajat kertovat vaatimuksensa.
4. Vastaaja kiistää tai myöntää syytteet ja perustelee. Ottaa kantaa myös vaatimuksiin. Hyväksyy ne osittain tai kokonaan, jos kiistää, perusteltaan ja määrältään tai jommalta kummalta.
5. Syyttäjä kertaa tapahtumat ja mitä on ilmennyt esitutkinnassa.
6. Tarkistetaan asianomistajien vastaus, poikkeaako syyttäjän sanomasta.
7. Vastaaja kertoo omalta kannaltaan mitä on tapahtunut. (Esittää oikeudelliset kysymykset, oliko syytetyllä vastuu ja olisiko hänen pitänyt tietää, että kaverinsa voi seuraavana yönä kuolla.)
8. Todistelu
8.1 Syyttäjä esittää kirjalliset todisteet
- ruumiinavauspöytäkirja
- poliisin lausunto
- valokuvaliite
- lisätutkintapöytäkirja
8.1.1 Syytetty saa kommentoida todisteita välillä (pj tarkistaa salassapitohalukkuuden, kun puhutaan erilaisista lääkeaineista, joita kuollut on käyttänyt)
8.2 Henkilötodistelu (nauhoitetaan)
- vastaaja kertoo omin sanoin
- todistajien esteellisyyden tarkistus
- todistajan vakuutus lakikirjan mukaisesti
- "pelkäävä todistaja" -käytäntö
9. Loppulauselmat
10. Päätös

Kohdat 9 ja 10 oletan olevan näin eikä minulla ole tällä hetkellä parempaa tietoa siitä, mitä lopussa tapahtuu.

Tilanne oli mielenkiintoinen ja opettavainen.

Oikeusavun syytetyn avustaja oli mielestäni yllättävän asiallinen tuossa asemassa. Minulla on ollut sellainen kuva, ettei heillä välttämättä ole aina motivaatiota hoitaa tehtäväänsä kovin hyvin. Mukava oli huomata, ettei tämä ennakkokuva pitänyt ainakaan tämän miehen kohdalla paikkaansa.

Minulle näin ulkopuolisena ja täysin todistelujen varassa olevien tietojen muodostaman kuvan mukaan jäi sellainen kuva, että syytetty on ollut nuoren pojan ryyppykaveri, joka ei ole hillinnyt pojan käyttämistä, päinvastoin kannustanut tai ainakin mahdollistanut sen. Totta kai vanhemmat tuntevat tällaista henkilöä kohtaan vihaa, koska ovat itse yrittäneet saada pojan kuiville. Olisiko pojan kuolema sitten voinut sattua jossain muissakin olosuhteissa? Tällä tietämyksellä sanoisin, että kyllä. Hän vaikutti hyvin itsetuhoiselta ja käytti monenlaisia aineita jatkuvasti. Jos ajattelen julmasti, voisin kysyä, ovatko vanhemmat syyllistyneet heitteillepanoon, kun ovat ajaneet poikansa pois kotoa eivätkä ole antaneet hänelle lupaa tulla takaisin aineidenvaikutuksen alaisena. Eli kuka tässä on syyllinen? Onko sellaista edes?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti