Vuosi 2013 on alkanut väsyneissä merkeissä. En ymmärrä, miksi olen niin väsynyt nykyään koko ajan. Syön D-vitamiinia ja rautaa ja nukun paljon, mutta ei vain auta. Täytyy toivoa, että auringon saapuessa väsymyskin kaikkoaa. Ihanaa onkin, kun päivä on jo pidentynyt.
Koulutöiden suhteen on välillä tuntunut raskaalta, mutta niin niistä vain taas olen selvinnyt, varsin hyvinkin.
Suurin yllätys tuli Tutkimusmenetelmien kvalin tentissä, josta sain täydet!! En vieläkään meinaa uskoa, että tulos on tullut oikealle henkilölle: opettaja on varmasti kirjannut tuloksen väärälle riville tai jotain. Opettelin asiat käytännön kannalta enkä muistanut juurikaan erityisiä sanoja. Tuon aineen opettajasta ei voi tietää, vaatiiko hän tällaista osaamista vai hyväksyykö, että ymmärtää, mitä tarkoittaa oikeassa elämässä. Minun tapauksessani taisi sitten hyväksyä asioiden ymmärtämisen (jos siis arvosana on edes tullut oikeasti minulle ;) ).
Tuohon samaiseen opintojaksoon piti tehdä tutkimusviestinnän osalta raportti, jossa on tutustunut johonkin oppariin ja käy sen läpi raportointiohjeen kanssa. Siitä ei saa arvosanaa ja paremmat arviot annetaan tunnilla, mutta minulle opettaja oli vain kommentoinut: "Erinomaista työtä". Oppari, johon tutustuin oli rasittavaa luettavaa kaikkine kirjoitusvirheineen ja älyttömine lauseineen. Eikä kirjoittaja osannut tehdä edes lähdeviittauksia oikein... Helpottavaa, että tuollainen oppari on kuitenkin hyväksytty, mutta en ikinä haluaisi tehdä yhtä huonoa...
Nyt meillä on vielä tehtävänä opparin käynti läpi arviointikriteerien avulla ja kvantin tentti. Tunteja ei ole enää muita kuin tutkimusviestinnän tunnit.
Minulla on käynnissä Informaatio-oikeuden verkkokurssi. Siinä on ollut muutamia tehtäviä, mutta aihe ei ole minulle niin kiinnostava, että olisin jaksanut panostaa. Seuraavaan tehtävään pitää keskittyä vähän enemmän, koska se sisältää sellaisia osa-alueita, joista on varmasti hyötyä jatkossa ja ne on hyvä hallita.
Otimme tyttöjen kanssa päiväopinnoista Syventävän markkinoinnin juridiikan. Se on markkinoinnin opintoja, mutta sisältää markkinointioikeutta, joten siitä on varmasti hyötyä tässä meidän kokonaispaketissa. Opettaja on mielenkiintoinen ja asiantunteva, joten häntä jaksaa kyllä kuunnellakin. Siinä tutustutaan pienryhminä keisseihin, joista päätetään oma oppimistehtävä. Kukin ryhmästä tekee oman versionsa ja sitten opitut asiat jaetaan muiden kanssa ja tehdään niistä ryhmäraportti. Olemme todella tehokas tiimi - jälleen kerran! :) Tykkään tästä työskentelytavasta, mutta se vaatii tällaisen loistavan ryhmän, jossa jokainen tekee oman osuutensa kiitettävästi ja jossa ryhmäraportti tuotetaan tehokkaasti.
Päätin Kannattavan toiminnan ohjauksesta, että yritän opetella sen sisältämät asiat niin hyvin, että selviän tentistä. Minulla ei ole intressejä täyttää päätäni itselleni turhalla tiedolla, josta ei ole minulle mitään hyötyä enkä halua ottaa siitä nyt mitään stressiä. Kadun, että osallistuin koko opintojaksolle. Luulin sen sisältävän enemmän johdon laskentatoimea. Enää en kuitenkaan kai voi luovuttaa, koska ensimmäinen tentti on pian. Yritän kuitenkin päästä siitä läpi. Katsotaan sitten uudelleen, jos en selviä tentistä.
Taloushallinnon ammattitutkintoon olen tehnyt viimeistä tutkintotehtävää. Sain viime viikolla tilinpäätöksen ja verotuksen valmiiksi. Nyt vain pitää kirjoittaa kaikki tekemäni vaiheet raporttiin ja laskea sisäistä laskentaa. Se onkin nyt mieheni yritykselle ajankohtaista, koska meidän pitää selvittää, mikä on yrityksen kipukynnys, miten paljon hintoja uskaltaisi nostaa jne. Tällaisesta opiskelusta tykkään, kun tiedän, että opettelemistani asioista on jotain käytännön hyötyä ja voin harjoitella oikeilla tapauksilla. En näe itseäni ison teollisuusyrityksen laskentapäällikkönä laskemassa yhtiön kuluja kappaleittain ja osastoittain jne. kuten Kannattavan toiminnan ohjauksessa.
keskiviikko 20. helmikuuta 2013
tiistai 5. helmikuuta 2013
Tuskastuttavissa tunnelmissa
Viime syksynä tuskailin kirjanpidon opettajan kanssa, joka ei mielestäni osaa opettaa yhtään. Tenttikin oli niin epäselvä ja omituinen, ettei ihmekään etten yllättäen osannutkaan mitään. Nyt hän opettaa meille sisäistä laskentaa. Aihe on minulle vähän vaikeampi kuin kirjanpito, joten haluan oppia. Alkuun olinkin sitä mieltä, että opettaja taitaa olla vähän petrannut, koska oli rennompi ja tuntui osaavan ihan jopa puhuakin asiasta. Viime tunnilla kuitenkin tuskastuin jälleen hänen turhaan höpinäänsä.
Ihmettelimme porukalla ennen tunteja, mitä edelliskerran aiheena ollut vyörytys oikein tarkoittaa ja miksi niin tehdään kuin tehdään. Uskoisin ymmärtäneeni pointin nyt, kun opiskelukaverini selittivät, miten homma menee käytännössä. Merkitystä lienee siis myös toimipisteen tuotoilla. Me olemme puhuneet koko ajan vain menoista. Toinen näistä tytöistä kysyi sitten opettajalta samaa kysymystä: miksi toisten kulut jaetaan ensin osiin kaikille, jos kerran kaikki kulut kuitenkin lopulta päätyy joillekin tietyille osa-alueille. Opettaja selitti varmaan 5 minuuttia siitä, mitä vyörytys tarkoittaa ja miten joku pikkupomo jemmaa kuukauden laskuja ja sitten lähettää ne yhtenä läjänä kirjanpitoon. WHAT?! Eihän me tätä kysytty! Vastausta kysymykseen ei tullut ja kun ei jaksanut enää kuunnella toista viittä minuuttia vastaavaa asian vierestä puhumista, kukaan ei enää kysynyt tarkentavia kysymyksiä.
Sitten plärättiin läpi dia-esityksiä, joissa puhuttiin ihan outoja asioita, joista ei kerrottu mitään, miksi näin tehdään ja mihin se liittyy! Pitää käydä ne läpi vielä omissa oloissaan, jos menisi sitten paremmin perille kun opettaja ei ole häiritsemässä keskittymistä. Tai lukea netistä tai kirjoista. Kun meidät oli jo aivan uuvutettu dioilla, opettaja sanoi, että tehkääpäs nyt yksi tehtävä, jossa oli kaiken kaikkiaan neljä isoa tehtävää. Kiva päästä oikeasti harjoittelemaan! Ehdin tehdä vasta ensimmäisen tehtävän, kun niitä alettiin jo tarkistaa ja toisessa tehtävässä tipuin jo kärryiltä, että miten tuo luku saatiin ja mistä ja mihin se liittyy. Tommonen tyyli ei sovi minulle. Minä haluaisin tutustua tehtäviin rauhassa kotona, jotta voisin keskittyä tunnilla sitten siihen, mitä en tehtävässä ymmärtänyt. Näin oppisin parhaiten. Nyt opettaja panttaa tehtäviä ja luentomateriaalia viimeiseen asti ennen kuin avaa ne työtilaan, joten pystymme tutustumaan niihin vasta tunnilla.
Pinnistelen taas itseni kanssa istunko tunneilla vai en. Toisaalta minulla ei varmasti ole mitään mahdollisuuksia selvitä tentistä, jos en edes vähän yritä istua tunneilla. Mutta toisaalta hermostumisenikin estää oppimiseni...
Ihmettelimme porukalla ennen tunteja, mitä edelliskerran aiheena ollut vyörytys oikein tarkoittaa ja miksi niin tehdään kuin tehdään. Uskoisin ymmärtäneeni pointin nyt, kun opiskelukaverini selittivät, miten homma menee käytännössä. Merkitystä lienee siis myös toimipisteen tuotoilla. Me olemme puhuneet koko ajan vain menoista. Toinen näistä tytöistä kysyi sitten opettajalta samaa kysymystä: miksi toisten kulut jaetaan ensin osiin kaikille, jos kerran kaikki kulut kuitenkin lopulta päätyy joillekin tietyille osa-alueille. Opettaja selitti varmaan 5 minuuttia siitä, mitä vyörytys tarkoittaa ja miten joku pikkupomo jemmaa kuukauden laskuja ja sitten lähettää ne yhtenä läjänä kirjanpitoon. WHAT?! Eihän me tätä kysytty! Vastausta kysymykseen ei tullut ja kun ei jaksanut enää kuunnella toista viittä minuuttia vastaavaa asian vierestä puhumista, kukaan ei enää kysynyt tarkentavia kysymyksiä.
Sitten plärättiin läpi dia-esityksiä, joissa puhuttiin ihan outoja asioita, joista ei kerrottu mitään, miksi näin tehdään ja mihin se liittyy! Pitää käydä ne läpi vielä omissa oloissaan, jos menisi sitten paremmin perille kun opettaja ei ole häiritsemässä keskittymistä. Tai lukea netistä tai kirjoista. Kun meidät oli jo aivan uuvutettu dioilla, opettaja sanoi, että tehkääpäs nyt yksi tehtävä, jossa oli kaiken kaikkiaan neljä isoa tehtävää. Kiva päästä oikeasti harjoittelemaan! Ehdin tehdä vasta ensimmäisen tehtävän, kun niitä alettiin jo tarkistaa ja toisessa tehtävässä tipuin jo kärryiltä, että miten tuo luku saatiin ja mistä ja mihin se liittyy. Tommonen tyyli ei sovi minulle. Minä haluaisin tutustua tehtäviin rauhassa kotona, jotta voisin keskittyä tunnilla sitten siihen, mitä en tehtävässä ymmärtänyt. Näin oppisin parhaiten. Nyt opettaja panttaa tehtäviä ja luentomateriaalia viimeiseen asti ennen kuin avaa ne työtilaan, joten pystymme tutustumaan niihin vasta tunnilla.
Pinnistelen taas itseni kanssa istunko tunneilla vai en. Toisaalta minulla ei varmasti ole mitään mahdollisuuksia selvitä tentistä, jos en edes vähän yritä istua tunneilla. Mutta toisaalta hermostumisenikin estää oppimiseni...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)